Wednesday, May 19, 2010

Kofeiinia aivoille

Taas näitä nollatutkimuksia: kofeiini ehkäisee dementiaa. Olisivat tulleet kysymään, minulla on jo vuosien empiirinen aineisto, jonka mukaan aivoni lakkaavat toimimasta, jos eivät saa säännöllisesti kofeiinia.

Wednesday, May 12, 2010

Ihmisen sukupuun oksat on ehkä ympätty yhdeksi rungoksi

Löysin jatkoa neandertalin ja homo sapiensin risteytymiselle. Tutkimuksen vanavedessä uutisoidaan myös toisista tutkimuksista, joiden mukaan indo-eurooppalaiset ihmispopulaatiot saivat lisää syvyyttä geenipooliinsa risteytymällä muidenkin ihmislajien kanssa. Eräs tapa, jolla nykyihminen hävitti aikalaisensa oli samalla alueelle siirtyminen ja sekoittuminen "alkuperäiskansaan".

Nykyäänkin arvellaan, että kun kulttuuriset, kielelliset ja maantieteelliset erot kaventuvat, ihmiset alkavat muistuttaa enemmän ja enemmän toisiaan ja erot eri etnisten ryhmien välillä katoavat. Mieleni tekisi mieli puhua roduista, koska niin puhui aikanaan biologianopettajanikin, mutta ajat ovat toki muuttuneet ja ajatukset nykyään avoimempia.

Simpanssit ja ihmisten esivanhemmat elivät kauan rinnakkaiseloa ja suvut naivat ristiin, kunnes lopullinen teiden erkaneminen tapahtui kolmisen miljoonaa vuotta sitten. Nykyään ero perimässä lienee jo kasvanut niin suureksi, ettei risteyminen olisi mahdollista. Toisaalta jotkut tutkijat ovat populaarijulkaisuissa väläytelleet, että simpanssin lajiluokitus pitäisi olla homo troglodytes, nykyisen pan troglodytesin asemesta. Ero perimässä ei ole kuitenkaan suuren suuri, vain pari hassua prosenttia. Eikä mikään tietenkään pois sulje mahdollisuutta, että serkkumme ovat kehittyneet kolmessa miljoonassa vuodessa tahollaan kauemmas yhteisestä kantamuodosta. Nykyihmisen kehityssuunta, verrattuna luonnonoloissa paremmin toimiviin alkukantaisina pidettyihin muihin apinalajeihin, olisi ainut kädellisten sukupuun elinkelpoinen haara. Mikäli evoluutiomme jätetään sokean ja tuurilla seilaavan luontoäidin haltuun, tuleva muotomme voi olla jotain hyvin kaukana tieteiskuvitelmien isoaivoisista yli-ihmisistä.


Sunday, May 09, 2010

Lajiutuva ihminen

Neanderthalin ihmisen genomin luonnos on julkaistu. Toisin kuin aiemmin julkaistu mitokondrio tutkimus, tämä uusi vertailu todistaa, että Afrikan ulkopuolella neanderthalin ihminen ja nykyihminen ovat risteytyneet. Hauskana yksityiskohtana pidän sitä, että omasta peilistäni katselevat takaisin suvulleni tyypilliset piirteet: iso nenä, jykevä pää ja vanttera ruumiinrakenne. Silloin kun minulla vielä kasvoivat hiukset, ne olivat punaruskeat. Olen pidempi kuin neanderthalit, mutta silti lyhyehkö mieheksi, kuten isäni ja isoisäni ja niin edespäin. Uutisessa edesmenneen lähisukulaisemme piirteiden säilymisestä eurooppalaisessa populaatiossa, ei siis pitäisi olla minulle mitään uutta ja yllättävää.

Olen ennenkin miettinyt sitä, että Afrikassa geneettinen vaihtelu on suurempaa kuin sen ulkopuolella ja yhteiskunnan olot siirtomaa-aikojen jäljiltä monin osin siinä tilassa, että luonnonvalintaa tapahtuu ihan todella. Toisaalta kulkuyhteydet alueiden välillä voivat olla huonot ja eristäyneissä pienissä ryhmissä saattavat yleistyä mutaatiot, joita valtaväestössä ei ole. Esimerkiksi "strutsinvarpaiset" wadomat, joilla suurimmalla osalla on kaksivarpaiset jalat. Olen nähnyt tieteiselokuvan, jossa wadoma-kansan jäsen esitti avaruuden muukalaista, joka on erikoisia varpaitaan ja mykkyyttä lukuunottamatta kuin ihmiset. Uskon jääräpäisesti, että lajiutumista tapahtuu edelleen, vaikka tapahtuman hitaus sen suoran havaitsemisen estääkin.

Ihmisellä ihmisapinoilla ja jo sukupuuttoon kuolleilla ihmislajeilla oli yhteinen kantamuoto. Jossain vaiheessa kantamuodon populaatio pirstaloitui ja lajiutui. Mikä estää sitä tapahtumasta uudelleen? Sivistyksen pintakiilto on ohut, jos ette usko, niin menkää lähimpään baariin viikonloppuna selvinpäin. Yhteiskunnan rakenteet eivät ole muuttumattomien luonnonvoimien sanelemia, romahdus voi olla yhtäkkinen ja ennalta arvaamaton. Edes ihmisen psyyke ja arvot eivät ole muuttumattomia. Kuulemma 2% populaatiosta on niin sanottuja psykopaatteja, joille laskelmoitu ja kylmäverinen oman edun tavoittelu ei ole ongelma. Sama 2% selviytyy sodista vailla traumoja, koska heille tappaminen ja toisaalta tapetuksi tulemisen uhka ei aiheuta minkäänlaista päänvaivaa. Sosiaalisuus on heille toisarvoista.

Älykkyyttä ja keskittymiskykyä suosiva ympäristö saattaa olla kytköksissä normaaliälyisten, mutta joissain asioissa rajoittuneiden, autistien ilmenemiseen. Samat geenit, jotka tekevät yhdestä yksilöstä älykkään ja keskittymiskykyisen, voivat yliedustettuin aiheuttaa samojen ominaisuuksien ylikorostumista. Autisti on periaatteessa täydellinen tietotekniikkainsinööri, joka pystyy keskittymään koodin kirjoittamiseen ja tarkastamiseen vailla tarvetta kahvitauoille ja muille sosiaalisille kotkotuksille, jotka meitä muita vaivaavat.

Teknologian sanotaan naiivisti heikentävän ihmislajia, koska yhä useampi selviytyy jatkamaan sukuaan. Toisaalta voisi sanoa, että ihmispopulaatio vahvistuu, koska geneettinen vaihtelu kasvaa. Teknologia ei ole sitä paitsi edes kovin helposti selitettävissä kehityksestä erillisenä olentona. Jos meistä tulee laji, joka tarvitsee teknologiaa pysyäkseen elinkelpoisena, olemme kehittyneet kyborgeiksi. Toisaalta uskon, että tulevaisuudessa lääkärien ammattikunnan työ helpottuu, kun lajiin on tarpeeksi kauan kohdistunut lääketieteellisistä toimenpiteistä selviämistä edistäviä valintapaineita. Tulevaisuuden ihminen voi olla superpotilas, joka selviytyy elinsiirroista ja avosydänleikkauksista sekä reagoi loistavasti lääkkeisiin ja erilaisiin terapioihin.

Teistä en tiedä, mutta itse jo säästän rahaa saadakseni ensimmäiset kyborgipäivitykseni ja geenimuunteluni kustannettua tai ainakin silmäni leikattua uudelleen tarkkanäköisiksi.