Vain yhden kirjan vuoksi

Internet on täynnä tietoa, osa siitä on oikeaa tietoa, osa väärää tietoa, osa on väärin ymmärrettyä ja osa ties mitä. Hyvin monelle ihmiselle maailma on napinpainalluksen päässä, mutta sen sijaan että ihmisten entistä tiiviimmät yhteydet ja kyky seurata maailmaa lähes reaaliajassa, ei ole tehnyt ihmisistä yhtenäistä filosofien ja pioneerien rotua. Katsokaa vaikkapa jotain netin keskustelupalstaa. Joukko ihmisiä toistelee samoja vääriä tietoja toisilleen faktoina tai kirjoittaa pelkällä mutu-tiedolla asiasta kuin asiata ja kysyjille annetut vastaukset ovat mitä ovat. Järki ja tieto hukkuvat maailman yhtyneiden kylähullujen loputtoman pälätyksen kirjoitetulle vastineelle.

Otsikon toistaminen tekstissä on kuulemma erittäin huonoa tyyliä, mutta toisaalta oma kirjoitustapani on kaukana siitä mitä aikanaan opiskelin koulussa. Lainasin pitkästä aikaa kirjastosta kirjoja, koska pitkästä aikaa minulla on aikaa lukea. Jäsennelty, järkevä ja haastava teksti nenäni äärellä tutustuin asiaan, joka sivuaa sekä lääketiedettä, että henkilökohtaista elämääni. En sen enempää siihen pureudu mistä on kyse, vaan tyydyn vain toteamaan, että yleisestä kirjastosta lainattu vanha, mutta aikanaan uraauurtanut, kirja sai viidessätoista minuutissa enemmän ajatuksia aikaan kuin viikon aikana lukemani sekava nettikirjoittelu. Tähän mennessä hedelmällisin oivallus oli, että me ihmiset olemme tieteessämme pääsemässä sellaiseen pisteeseen, että olemme hylkäämässä myyttiemme ja uskonsatujemme valheellisen maailmankuvan ja olemme siirtymässä aikaan, jossa voimme tutkia maailmaa ja ihmisyyttä ilman turvariepujen luomia harhakuvitelmia.

Mahdollisesti voin jonain päivänä itsekin kantaa korteni kekoon ja olla mukana ihmiskunnan tulevaisuutta rakentamassa.