Michael Jackson, tee come back

Amerikan tabloidilehdistö on antanut entiselle popin kuninkaalle uuden lempinimen: "wacko Jacko". Ristiriitainen, tunteita herättävä jopa pelottava hahmo tuo amerikan Jaakkonen onkin, Jacksonin kasvojen kehitystä on seurattu mediassa tiiviisti, se lienee kai yksi modernin lääketieteen kauhutarinoista, joka pistää ainakin miettimään, että U S A:ssa lääkärinluvat istuvat tiukassa, sen jälkeen kun ne kerran on hankittu.
Olen itsekin kuitenkin moonwalkini harjoitellut ja henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että antaisivat miesparan jo olla. Jackson voi olla äärimmäinen tapaus, mutta silti edustaa sitä samaa kauneusihanteita luovaa ja tavoittelevaa, kiiltavien asioitten perässä juoksevaa harakoitten kulttuuria, kuin me kaikki muutkin. Kukapa ei tahtoisi olla nuori ja kaunis ikuisesti ja toisaalta kun miettii tovin tapaa jolla lapset nykyään puetaan ja miten esimerkiksi Britney Spears on tahkonnut rahaa tuhman koulutytön imagolla ei pedofiliakaan ole kovin kaukaa haettua, kun luetellaan nykymaailman ominaisuuksia. Artisti ei tienaisi imagollaan senttiäkään, ellei joku olisi valmis maksamaan luodusta illuusiosta. Ehkäpä Jackonkin pitäisi vain vaihtaa markkinointistategiaansa syöstäkseen vallasta ö-luokan poikapopparit, joiden harteille hänen mantteliaan on soviteltu.
On valitettavaa, etteivät yhteiskunnassa vallitsevat arvot ja asenteet tule näkyviksi kuin ääritapauksien kohdalla. Valitettavaa siis ääritapauksille, koska koko muu maailma tuudittautuu normaaliuden uneen ja syyttää kummajaisiksi niitä, jotka selvimmin osoittavat sen mitä normaaliuden tavoittelusta voi seurata, jos vain on tarpeeksi tahtoa ja resursseja.

Juopot pitäisi lopettaa

En varmasti ole ainut, joka kyllästynyt rappioalkoholistien päänaukomiseen julkisilla paikoilla ja yleisissä kulkuneuvoissa. Pitäisi olla jokin aikaraja, jonka jälkeen juoppo katsottaisiin parantumattomaksi ja lopetettaisiin armeliaasti.
Valitettavasti käytäntö ei olisi kovin humaani tai eettinen, mutta sitäkään kukaan ei voi kiistää, etteikö moisella toimenpiteellä olisi katukuvaa, rikostilastoja ja yleistä ilmapiiriä siistivä vaikutus.

Miten ihminen voi päästää itsensä sellaiseen alennustilaan? Kenties juoppous on kuitenkin oma rangaistuksensa, eikä kenenkään ulkopuolisen tahon tarvitse sitä koventaa. Silti olen tällä hetkellä erään humalikon jankutuksesta niin raivoissani, että arvostelukykyni ja armeliaisuuteni ovat aika vähissä.

Nainen on häilyvä

Joskus sitä ihmettelee, että pelkillä hormoneillako nuo pysyvät käynnissä, mutta sitten sitä muistaa, ettei ymmärrä ketään muutakaan ja antaa asian olla.

Sääilmiö

Helteitä seurasi sitten ukonilma ja raekuuro. Mahtaako tämä nyt olla sitä ilmastonmuutosta, vai ihan tavallinen tai hieman tavallista aggresiivisempi sääilmiö? En muista koska viimeksi olisin nähnyt noin isokokoisia rakeita, mutta muistan kyllä ennenkin sellaisia sataneen, joten aivan äkillisestä poikkeamasta tässä tuskin on kyse. Sade oli niin voimakasta ja rakeet suuria, että erään auton varashälytin laukesi. Sääliksi käy lähinnä takapihan puita, joista kaikki menettivät paljon lehtiä ja pari jopa oksia.
Säästä tulee harvemmin keskusteltua vakavissaan, mutta toisinaan olisi kenties ihan syytä. Jokainen on kuullut ilmastonmuutoksesta, mutta harvat tietävät sen syistä ja seurauksista sen enempää. Omatkaan tietoni eivät päätä huimaa. Käsittääkseni kasvihuoneessa ei ole pidemmän päälle kiva asua, koska se muuttuu ennen pitkää elinkelvottomaksi. Ongelma on kuitenkin siinä, että vielä nykyään asian voi kuitata sanomalla, että se on jonkun toisen ongelma, aikaväli jolla ilmasto lämpenee huomattavasti on pitkä, toistaiseksi pidempi kuin ihmisen elämä.
Tällaiset rajuilmat eivät tee hyvää ravintokasvien kasvulle. Mikäli olisin maanviljelijä, enkä tällainen kaupunkilainen pullasorsa, polkisin hattuani ja kiroilisin aina tällaisen kelin sattuessa. Sanokoot uskikset mitä sanovat, luonto ei tottele meitä ihmisiä eikä sen perusluonne ole meille ystävällinen. Maailmankaikkeus on elämälle vihamielinen ympäristö, se että olemme täällä kuin kotonamme on vain sopeutumien summa. Kuitenkin olemme vieraantuneet ympäristöstämme ja nykyään lienee vallalla toimintatapa, joka synnyttää avuttomia kuluttajia, joiden sähkö tulee töpselistä, maito meijeristä ja kaiken pitää toimia moitteettomasti nappia painamalla. Teknologia on käyttäjäystävällistä ja näkymätöntä. Itsekään en osaa enää juurikaan HTML-koodia, koska näitä editoreita on niin paljon helpompi käyttää. Kuitenkaan ei tarvita kuin yksi meteori, tulivuori, tsunami, pyörremyrsky, mutavyöry, maanjäristys, pahanlaatuinen rajuilma, kova pakkanen tai vaikka pitkä helle ja helppo kuluttajan elämä alkaa säröillä. Sivistyksen pintakiilto karisee pois ja sen alta paljastuu avuton eliö, joka ei ole luonnostaan kovin huima saalistaja eikä osaa käyttää edes sitä ainutta apuvälinettä, jonka luonnonvalinta on meille suonut - eli aivoja.
No jaa, saatan ylireagoida yhteen raekuuroon, mutta kuitenkin. Sää on jotain mitä tapahtuu joka päivä, mutta on silti kummallista, ettei siitä tiedä oikeastaan mitään.

Koska blogeja ei vielä ole liikaa

Istuin koneelle, luin suosikki-blogejani ja aloin pohtia. Tuossa osoiterivillä on tuollainen loppuosa: blogspot. Siellä voi ilmeisesti tehdä oman blogin, jossa voisi miettiä maailman menoa tai vaikka vain ruotia oman elämänsä saavutuksia ja saavuttamatta jättämisiä.
Otsikko "isot kiitokset" ei kuvaa mitenkään erityisesti sitä mitä aion tänne ehkä tulevaisuudessa kirjoittaa, olkoon se vaikka kunnianosoitus kaikille niille asioille, jotka estävät minua muuttumasta sielunelämältäni isoksi vihannekseksi. Valitettavasti henkislaatuista passivoitumista on jo päässyt tapahtumaan jonkin verran ja sujuvan tekstin syntymistä edeltää todennäköisesti liuta vähemmän sujuvaa tekstiä. Toista se oli silloin ennen vanhaan, kun dinosaurukset vaeltelivat viheralueilla, presidentit olivat Kekkosia eikä mikään MTV, tai muu vastaava tuomiopäivän airut, ollut vielä turmellut nuorisosta siihen vaivalla kultivoitua luterilais - brezhneviläistä työmoraalia.
Minulla ei ole mitään sanomaa, jota tahtoisin levittää. Kuitenkin jos ja kun vastaan tulee jotain mielenkiintoista, niin kirjoittelen siitä varmaan tännekin.