Tuhoon vai tähtiin?

Ajattelin tänään, että minulla on hyvä mahdollisuus elää yli 100 vuotiaaksi. Lähisuvussani on yli vuosisadan elänyt ihminen, lääketiede kehittyy ja elämäntapani ovat suhteellisen terveet. On mahdollista, että saatan elää jopa 150 vuotiaaksi. Vielä syntymätön lapseni saattaa elää uskomattoman paljon kauemmin, lähes ikuisesti.
Olemme yksinkertaisia hiilipohjaisia elämänmuotoja. On vain ajan kysymys, koska opimme hallitsemaan itseämme ja ympäristöämme tavalla, joka mahdollistaa -- nykyisestä näkökulmasta katsottuna -- ihmeiden tekemisen. Jo tällä hetkellä olemme uskomattoman kaukana kantamuodoistamme.

Tähän mennessä maailma on nähnyt kaksi täysimittaista sotaa, joista viimeisimmässä käytettiin atomipommia. Kaikki tietävät kyllä, että Nagasaki ja Hiroshima pommittiin maan tasalle. Molemmat yhdellä pommilla, täydet pisteet historian kokeen kysymyksessä lankeaa tuolla knopilla eikä syvällisempää ymmärtämystä vaadi kukaan eikä mikään.
Tosiasia on, että noiden joukkotuhoaseiden määrä ei suinkaan ole laskenut sen jälkeen kun niitä viimeksi käytettiin. Kauhun tasapaino tyylinen ajattelu on saanut aikaan sen, että nykyään jokainen valtio, joka tahtoo olla jotain suuressa kansojen välisessä penistenkalistelussa pyrkii saamaan haltuunsa ydinaseen ja useimmat sen tavoitteekseen asettaneet ovat tavoitteessaan onnistuneet.

Ydinasevaltioita ovat mm:
Amerikan yhdysvallat
Venäjä
Kiina
Israel
Intia
Pakistan
Pohjois-Korea (?)
Iran (?)
Etelä-Afrikka (?)

Edelleen maailmanlaajuisesti suurimpia tutkimustyötä tilaavia ja rahoittavia tahoja ovat eri maiden asevoimat. Sen sijaan, että voimavarat keskitettäisiin ratkaisemaan oikeita ongelmia, ihmiset käyttävät mieluummin aikansa ja resurssinsa sen pohtimiseen, miten saisivat lajitoverinsa parhaiten hengiltä. Sitä kutsutaan kehitykseksi.

Olemme matkalla kohti tähtiä ja uskomatonta tulevaisuutta, ellemme onnistu tuhoamaan itseämme ennen sitä. Sodat loppuvat, kun ihmiset lopettavat sotimisen. Saastuminen loppuu, kun ihmiset lopettavat saastuttamisen. Nälänhätä loppuu, kun ihmiset jakavat ruoantuotannon tasaisesti, eikä siten että puoli maailmaa syö itsensä kuoliaaksi ja puoli maailmaa kuolee nälkään. Ahneus loppuu, kun aletaan aktiivisesti ajaa maailmankuvaa, jossa omistaminen ei ole ihmisarvon mittari. On olemassa asioita, joille ei voi mitään. Musta-aukko saattaa törmätä meihin, Aurinko voi sammua, maa voi järistä ja meret voivat kiehua, mutta ongelmista, jotka ihminen on itse luonut, ihminen ei voi syyttää kuin itseään. Ongelmat, jotka ihmiset toimillaan luovat joka päivä, loppuvat kun käydään vastatoimiin. On turha puhua kylmistä tosiasioista, kun tarkoitetaan tapaa jolla ihmiset tätä palloa kuluttavat. Ne kylmät tosiasiat ovat sitä mitä itse niistä teemme, eivätkä mitään muuta.

Miljardi klikkausta

Törmäsin sivuun, jonka yksinomainen idea on saada ylälaidassa näkyvään laskuriin luku 1 000 000 000 mahdollisimman nopeasti:
http://www.kanava.org/~bostonarch/billion/index.html
Ajatus on hauska, mutta saattaa olla internet-teknologian väärinkäyttöä. Niin tai näin päätin kantaa korteni kekoon ja levittää sanaa. Silloin kun itse kävin sivulla, laskurin lukema kasvoi aika vinhasti, mutta lukema oli silti vain reilu puoli miljoonaa. Miljardiin on vielä matkaa.
Toinen sivusto, jolla käyn silloin tällöin naputtelemassa on http://www.thehungersite.com ja samantapaiset toiset sivut, kuten the rainforest site. Sivu on ollut olemassa vuosikausia, joten olisi mahdollista, että se olisi suljettu, jos kyseessä olisi silkka huijaus. Olen kuitenkin hyvin skeptinen ihminen ja pohdin, että jos yrityksillä on varaa maksaa joka klikkauksesta, niin miksi eivät saman tien lahjoita koko pottia sinne missä sitä tarvitaan? Kuitenkin kyseessä on vain yksi klikkaus ja tietoturvani on kohdallaan, joten mikäpä siinä sitten. Jos tämä toimii niin voin tehdä hyvää poistumatta kotoani ja ellei niin en menetä kuitenkaan mitään. On olemassa oikeitakin ongelmia murehdittavaksi, kuten ihmisten ilmiselvä piittaamattomuus ympäristöasioista kotinurkillani. Asialle on tehtävä jotain. Ajattelin aloittaa ilmiantamalla luvattomia kaatopaikkoja ja siivoamalla luupäisten naapureitteni jätökset, koska kukaan muukaan sitä ei näemmä tee.

Yhteisvastuusta ja varainkeruusta tuli mieleeni, että metuselah mouse prize on jo lähes 3,5 miljoonaa dollaria. Pienistä puroista kasvaa suuri virta. Tupakka-askin hinnalla voi ilmaista kantansa ja samalla kasvattaa todennäköisyyttä, että toimivien pitkäikäisyyttä edistävien hoitomuotojen kehittyminen ei ainakaan rahoituksen puutteeseen kaadu. Tästä asiasta on puhuttu ennenkin, mutta siihen on hyvä aina välillä palata.

Mieleen tulee myös sellainen uutinen, jonka ohimennen luin, että googlen kohdistetut mainokset, joita voi esimerkiksi laittaa blogiinsa, ovat muodostumassa yhdeksi onnistuneimmista tahattomasti luoduista kehitysavuista. Rikas länsimainen ei vaivaudu parinkymmen euron kuukausiansion vuoksi, joka on kai keskimääräinen tuotto mainoksista, mutta köyhemmissä maissa sillä voi olla suurikin merkitys.

Internet on jännä vekotin, siellä liikkuu paljon ihmisiä, informaatiota ja rahaa. Tietoverkkojen kehittymisellä saattaa olla vaikutuksia, joita ei arkikäytössä tule aivollaan ajatelleeksi.

Mitäs minä sanoin?

Minulla ei ole tapana ilkkua, eikä toistaa itseäni, mutta tällä kertaa teen poikkeuksen ja siteeraan itseäni. Kirjoitin blogiini maalikuussa:
"..syvällä sisimmässäni herää anarkistinen ajatus siitä, että mitäpä jos Suomi voittaisikin euroviisut tällä kertaa?"

Myönnän, että en ollut aivan 100% varma tuosta, mutta nyt olen siitä täysin varma. Olen iloinen, koska tämä kertoo mielestäni siitä, että ihmiset ovat kehittyneet. Mielet ovat avoimemmat ja vanhakantaisesta painolastista ollaan pääsemässä pikkuhiljaa eroon. Euroviisut eivät ole enää entisellään. Maailma muuttuu ja ehkä ihmiset uskaltavat paremmin antaa mielikuvituksensa lentää ja ehkä he ymmärtävät erilaisuudessa piilevät valtavat voimavarat.

Seuraavaan postaukseeni yritän keksiä jonkin syvällisemmän aiheen, jos töiltäni ehdin.

Jatkoa viime numerosta

Tämä ei ole varma tieto. Vapun tapahtumista liikkuu ristiriitaisia huhuja.

Pikkulintu lauloi, että Helsingissä pidätetty 25-vuotias mies saattaisi tosiaan olla osaton koko rähinään. Mikäli huhu pitää paikkansa, pidätetyn rikos olisi se, että hän asuu kommuunissa, jonka osoitteen poliisi tietää. Sen kuitenkin tiedän, että anarkistien johtoryhmää tai -henkilöä polliisi saa etsiä tovin.

Pistää (taas kerran) miettimään, että kuinka paljon valtamediaan voi tosiaan viimekädessä luottaa. Täytyy kuitenkin olla varovainen sen suhteen mitä aiheesta sanoo, koska olen kuulopuheiden varassa. Mikä on tosin sekin enemmän mitä keltaisen lehdistön edustajilla on käytössään, he kun tuntuvat keksivän faktansa surutta omasta päästään, kuten aina ennenkin. Kirjoittaa voi näköjään mitä vain, kunhan joku suuriin kirjaimiin mieltynyt luopuu eurosta heidän hyväkseen.

Ihmiset tuntuvat yrittävän ymmärtää mitä on tapahtunut. Onko taustalla nuorten työttömyys ja työelämän huonontuminen? Onko jokin pahantahtoinen henkivalta liikekannalla? Tulevatko kommunistit takaisin?
Ennen pitkää kaikki unohtavat, lööppien kirkuna loppuu ja muutaman vuoden kuluttua sama tapahtuu uudelleen. Uusia ratkaisuja ja ymmärrystä tarvittaisiin, mutta sen sijaan luvassa lienee kuumotusta, kriminalisointia ja kontrollin lisäämistä.

Syntipukki

Aavistelen, että vapun "mellakan" johtamisesta vangittavaksi esitetty 25-vuotias mies on pelkkä syntipukki, jonka pidätyksen perimmäinen tarkoitus on osoittaa kansalle poliisivoimien tehokkuus tilanteessa, jossa tyytymättömät ihmiset eivät tottele esivaltaa.
Toisijainen tavoite lienee sen mielikuvan voimistaminen, että tapaus oli yhden ihmisen tai muutaman ihmisen johtama, eikä kymmenien nuorten yhteinen protesti sellaista yhteiskuntajärjestystä vastaan, jonka on sanellut suuri raha ja omistavan luokan edunvalvonta.
Kosmeettinen toimenpide, jolla on median vallan vuoksi silti suuri merkitys. Täällä Suomessa ei olla totuttu kyseenalaistamaan virallisia tiedotusvälineitä. Todennäköisesti kansa tuudittautuu taas rauhalliseen uneen, kunnes seuraavan kerran tapahtuu jotain. Tätä ongelmaa ei ratkaista pidätyksillä ja kontrollilla, tarvitaan yhteisvastuuta ja avointa keskustelua yhteiskunnan tilanteesta.