Kosto on toteutunut

Tämä aamuna Irakin syrjäytetty valtionpäämies Saddam Hussein teloitettiin hirttämällä. Ihmiset keskustelupalstoilla ovat olleet muun muassa sitä mieltä, että "taas on yksi hullu vähemmän" ja "saunan takana on vielä tilaa". Propaganda on osunut ja upottanut jälleen kerran tavallisten Matti ja Maija Meikäläisten itsenäisen ajattelukyvyn, kuten niin monesti aina ennenkin.

Tosiasia on, että sillä hetkellä kun Amerikan yhdysvallat vangitsi Saddam Husseinin, hän lakkasi olemasta poliittinen pelaaja ja muuttui pelinappulaksi. Eniten minua häiritsee se, että kuolemantuomio oli varma jo ennen oikeudenkäynnin alkua. Hussein saattoi ansaita kuoleman, mutta kuolemantuomio on silti arveluttava käytäntö. Ennen kaikkea mietin mitä kuolemantuomiolla saavutetaan? Se ei herätä kuolleita eikä korjaa jo tapahtuneita vääryyksiä, ainoa mitä saavutetaan on massojen verenhimon hetkellinen tyydyttäminen.
Varsinkin valtionjohtajien teloittaminen on aina enemmän poliittinen teko kuin rikosta vastaava rangaistus, vai uskooko joku tosissaan että Hussein tai kukaan muukaan rikoksista ihmiskuntaa vastaan kuolemaan tuomittu olisi henkilökohtaisesti syyllistynyt kaikkiin niihin tekoihin, joista häntä rangaistaan? Vastuunkantaminen hirmuteoista katoaa historian synkkiin pohjamutiin, kun kosto on toteutunut ja ihmisten kollektiivinen omatunto on taas yhden veritahran verran puhtaampi.