Kiinalainen ihmekone

Tällä hetkellä maailman nopein tietokone on kiinalainen tianhe-1A. Tämä näyttäisi olevan taas yksi todiste siitä, että Kiina on hyvin sitoutunut muutama vuosi sitten ilmoittamaansa tavoitteeseen, että Kiina on maailman johtava tiedemaa vuonna 2020.

Viime vuosina supertietokoneiden rakentaminen on saanut mielestäni kilpavarustelun piirteitä. Vauraat kansakunnat kehittelevät kilvan uusia numeronmurskaajia mahtinsa osoittamiseksi. Vaikea tietysti vetää johtopäätöksiä, mutta jonkin verran tulee kuitenkin mietittyä mitä tuollaisella laskentateholla tehdään. Esimerkiksi juuri Kiina on aikeissa valloittaa avaruuden. Supertietokone on varmasti hyvä renki siinä hankkeessa. Enkä ihemttelisi, jos kiinalaisten suunnitelema kuuasema toteutuisi hyvin nopeasti, jahka he saavat tarvittavan teknologian viimeisteltyä.

Jossain viisasteltiin, ettei kiinasta ole lännelle uhkaa, koska ei tunneta kiinalaisia keksintöjä, joita käytetään ympäri maailman. Sanoja oli amerikkalainen ja varmaankin ajatteli esimerkiksi kirjanpainotaidon, posliinin, ruudin ja setelirahan olevan amerikkalaisia keksintöjä. Länsi on nukkuva jättiläinen. Se on jäänyt lepäämään laakereillaan ja kuvittelee ettei tarvitse kuin markkinavoimien hellän ohjauksen kulkeakseen kohti edistystä ja onnea.

Mielikuvittelua

Kaikki ovat kuulleet tarun Atlantiksesta, joka upposi aaltojen alle, kun sen asukkaat hylkäsivät hyveellisen elämän ja kävivät kapinaan merenjumalaa vastaan. Tarina sijoittuu noin vuoteen 11000 eaa, eli kauas ajasta, jolloin ihmisillä oli minkäänlaista keskittynyttä korkeakulttuuria. Virallisen historiankirjoituksen mukaan siis. Virallisella historiankirjoituksella on toki huomattava määrä argeologisia ja historiallisia lähteitä teorioidensa tueksi, joten en ala esittää väitteitä, joiden todistustaakka jäisi omille harteilleni. Tyydyn siis mainitsemaan, että jos taru Atlantiksesta olisi totta, se tarkoittaisi että ihmiten kulttuurin historia olisi pidempi kuin yleisesti ajatellaan ja että maailmaa olisi ravistellut jokin niin kauhea katastrofi, että muinaisista korkeakulttuureista ei ole jäljellä kuin etäisiä myyttien verhoamia muistoja.

Teosofit paljastivat, tai ainakin väittivät, että maailmassa on useita vihittyjen tiedossa olevia salaisia paikkoja, joihin on kerätty menneen maailman viisautta sen alkuperäisessä muuntumattomassa asussa. Okkultistien mukaan on olemassa tiedon traditioon vihittyjä, jotka tuntevat muinaiset salaisuudet ja joilla on olemassaolon luonteesta ymmärrys, jota tietoon vihkimättömän on hyvin hankala, lähes mahdoton, saavuttaa. Salatieto on nimensä mukaan salaista. Eli emme ehkä koskaan saa tietää onko siinä todenperää vai ei.

Minusta ei ole salaisuuden verhoja raottamaan, koska ymmärrykseni on parhaimmillaankin rajallinen. Sen vähäisen "salatiedon" opiskeleminen, mihin minulla on ollut mahdollisuus, on antanut ainoastaan kyvyn ymmärtää A.W. Yrjänän runoja ja laulunsanoja paremmin. Mystisemmissä yhteyksissä tulee silti tämän tästä vastaan ajatus, että ihmiskunta on huomattavasti luultua vanhempi ja että maailmankuva, jonka jo moneen kertaan huippuunsa kehitetty tiede loi, on säilynyt ja siirtynyt eteenpäin. Hurjimmissa visioissa ihmiskunta on jo aiemmin ylittänyt nykypäivän tieteen saavutukset, mutta tuhonnut itsensä miltei kokonaan käyttämällä luomaansa teknologiaa väärin.

Roskajournalismin kulta-aikana uutisia saadaan aikaan mistä vain. Venäjältä kuuluu, että Kuussa on jonkun tahon rakentamia kaupunkeja, jotka on järjestelmällisesti sensuroitu NASAn kuvista ja raporteista koko nykyaikaisen avaruustutkimuksen ajan. Äkkiseltään tuntuu tämäkin salaliittoteoria menevän tieteiskuvitelmien puolelle. Kuuhun on kuitenkin suunniteltu kaupunkeja. Kuukaupungin on luonnostellut futuristi nimeltä Roy Scarto, eikä hänen luonnoksensa ole kovin kaukaa haettu siitä mitä kuusta on kuulemma löydetty.

Todellisuus, jonka havaitsemme on aina tulkinnan vahvasti värittämä. Joskus sitä miettii, että mitä sitä havaitsisi, jos antaisi oman tulkintansa muuttua radikaalisti. Kuuntelisi toisia aisteja kuin yleensä ja vetäisi johtopäätöksensä muiden kuin koulussa ja kirkossa oppimieen tosiasioiden perusteella.

Käytännön esimerkkinä tykkään käyttää väitettä, jonka mukaan ihminen ei voi seistä yhdellä jalalla silmät kiinni. Kuten ei pystykään, jos hän ei osaa erotella kehonaistinsa tuntemuksia siitä missä asennossa nivelet ja lihakset ovat toisiinsa nähden.

Vaalien alla

Politiikka ja uskonto ovat puheenaiheita, joita sivistynyt ihminen välttää keskustellessaan toisen ihmisen kanssa. Syykin on selvä: molemmista aiheista on helppo saada aikaa lihava riita ystävänkin kanssa. Politiikka ja uskonto jakavat muutamia yhteisiä piirteitä, mutta merkittävä tämän tapauksen kannalta on se, että molemmat rajaavat maailmaa. Ihmisen on tehtävä vajavaisella havainto- ja ymmärryskyvyllään parhaansa ja valittava maailmankuvalleen jokin viitekehys, joka antaa mittasuhteet ja rajat hänen kohtaamilleen asioille ja ilmiöille.

Kahta eri viitekehystä ei saada koskaan kohtaamaan toisiaan täydellisesti ja jotkin näkemyksen voivat jopa olla täysin yhteensopimattomat. Ristiriidat ovat väistämättömiä ja niitä kohdatessaan ihminen joutuu kohtaamaan oman maailmankuvansa rajallisuuden. Helppo tie on raivostua ilmiöille ja ihmisille, jotka haastavat pyhät totuudet. Hankalempaa on tehdä kompromisseja, rikkoa rajoja ja uudistaa näkemyksiä.

Vaalien alla on tyypillistä, että poliitikot alkavat heitellä täkyjä äänestäjille. Tämä kyllästyttää minua, koska vaalien alla tehdyllä politiikalla ei ole mitään tekemistä sen kanssa mitä puolueet ja ihmiset vallankahvaan päästyään tekevät. Eduskunnasta on tullut salarakkaiden ja elähtäneiden pop-tähtien suojatyöpaikka, johon pääsee kun näyttää jossain tosi-tv-ohjelmassa olevansa häpeämättömästi mistään mitään tietämätön mölli, jonka elämää ohjaa kai jonkinlainen näkymätön käsi, koska oma kapasiteetti riittää juuri ja juuri pukeutumiseen ominpäin.

Yhteiskuntien nousu ja tuho on aina kiinnostanut minua. Esimerkiksi Neuvostoliitto, jossa saavutettiin lyhyessä ajassa hyvin paljon, mutta joka myös romahti lähes täydellisesti erittäin lyhyessä ajassa. Jostain syystä markkinaliberaalit kuvittelevat, ettei sama kohtalo voi kohdata meitä. Markkinatalous on oikein hyvä järjestelmä, se järjestää leipää kauppaan tehokkaasti. Se ei kuitenkaan pysty tekemään ihmisistä tasa-arvosia, koska se ei ohjaa vaurautta kuin niille joilla sitä on jo entuudestaan.

Ihmisiä pitäisi muka kannustaa äänestämään, mutta miksi kukaan järkevä ihminen haluaisi osallistua tähän farssiin, jossa neljän vuoden välein saa ihan itse päättää mille pölvästille äänensä antaa. Nykyinen tapa hoitaa asioita tuntuu antavan vallan kaiken maailman pyrkyreiden ja möhömahaisten ketkujen käsiin.

Minusta maailma olisi parempi, jos tälle typeryyden ylistykselle tulisi loppu. Viisaudesta, kauneudesta ja edistyksestä voisi tulla uusia tavoitteita rajattoman ahneuden sijaan.

Me ihmiset tunnemme kolme tilaulottuvuutta ja yhden aikaulottuvuuden, josta havaitsemme sen mitä kolmiulotteiset aistit kykenevät havaitsemaan. Entä jos ulottuvuuksia onkin enemmän? Emme vain havaitse tai käsitä niiden olemassaoloa. Filosofia on vaarallista, jos sitä vertaa arkisen aherruksen vaatimuksiin ja jos sen tuomia oivalluksia vasten peilaa niitä arvoja ja arvostuksenkohteita, joita aikamme pitää tärkeinä. BB-tähdet ja ammattitoimittajien sekä ammattipoliitikkojen piirileikki alkaa näyttää aika vähäpätöiseltä, kun hetken miettii mitä kaikkia salaisuuksia ja ihmeitä maailmankaikkeudella olisi varallemme, jos vain tutkisimme niitä.

Miten pallo käännetään ympäri? Lisää leikittelyä ulottuvuuksilla.

Kaksi videota Intiassa vuonna 2001 langenneesta punaisesta sateesta. Olen varmaankin hieman jälkijunassa, koska itse kuulin tästä vasta ihan hiljattain. Tapaus on silti mainitsemisen arvoinen edelleen:

osa 1

osa 2

Arkitodellisuus kutsuu, harmi.